Yleisesti käytetty nimitys hollanninpaimenkoira sisältää itse asiassa kolme rotua sillä kukin karvamuunnos on oma rotunsa. Risteytyksiä karvamuunnosten välillä voi tehdä luvanvaraisesti, ja niistä syntyneillä pennuilla on Suomen Kennelliitossa oma rekisteröintikäytäntönsä.

Pitkäkarvaisen muunnoksen sallitut värit ovat gold ja silver brindle. Se on suosituin karvamuunnos Suomessa. Kotimaassaan pitkäkarvainen melkein katosi 1950-luvulla, mutta kanta onnistuttiin elvyttämään risteyttämällä pitkäkarvaiseen mm. lyhytkarvaista.

Lyhytkarvaisen hollanninpaimenkoiran sallitut värit ovat gold ja silver brindle. Se on toiseksi yleisin karvamuunnos maassamme. Kotimaassaan lyhytkarvaista on eniten käytetty työkoirana ja Suomessakin harrastajat ovat löytämässä sen käyttöominaisuudet. Hollanninpaimenkoirien historian ensimmäinen agilityvalio on vuodelta 2002, suomalainen lyhytkarvainen narttu Dark´Un´s Blij-Ondina.

Karkeakarvainen on harvinaisin karvamuunnos maassamme. Sallitut värit ovat gold ja silver brindle, siniharmaa ja pippuri&suola. Karkeakarvainen on ilmeisesti alunperin samaa kantaa kuin belgianpaimenkoira laekenois, mutta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa eri väriset koirat erotettiin eri roduiksi. Vanhat kirjoitukset mainitsevat että "molemmin puolin Hollannin ja Belgian rajaseutua on ollut paimenkoiratyyppisiä karkeakarvaisia koiria.